Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä henkilölle, joka on irtisanottu tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Velvollisuuden muoto vaihtelee.
Lain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, jos hän voi tarjota työntekijälle muuta työtä. Muun työn tarjoaminen johtaa työsuhteen voimassa pysymiseen. Työsopimuslain 7 luvun 4 pykälässä säädetään työn tarjoamisvelvollisuudesta, kun työsopimuksen mukainen työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.
Ennen irtisanomista työnantajalla on velvollisuus selvittää työntarjoamismahdollisuudet. Lisäksi hänen on seurattava tilannetta läpi irtisanomisajan ja peruutettava irtisanominen, jos irtisanomisaikana ilmaantuu työntekijälle sopivaa työtä.
Työnantajalla on myös ennakointivelvollisuus: jos hän voi ennakoida, että työntekijälle sopivaa työtä tulee tarjolle jonkin ajan kuluttua työsopimuksen päättymisestä, on tämäkin työ tarjoamisvelvollisuuden piirissä.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Onko epäasiallinen käytös irtisanomisperuste?
Työn tarjoamisvelvollisuus on laaja
Työnantaja on ensisijaisesti velvollinen tarjoamaan työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos sitä ei ole, työnantajan on tarjottava muuta työtä, joka vastaa työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta.
Työn tarjoamisvelvollisuus on osa irtisanomisperustetta.
Velvollisuus on siten laaja ja koskee lähtökohtaisesti kaikkea työtä, josta työntekijä voi selviytyä ainakin kohtuullisen koulutuksen jälkeen.
Työn tarjoamisvelvollisuus on osa irtisanomisperustetta. Jos työnantaja laiminlyö tarjoamisvelvollisuutta, irtisanominen on laiton ja työnantajan pitää maksaa työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (työsopimuslain 12 luvun 2 pykälä). Korvauksen määrää ei ole sidottu työntekijälle tosiasiassa aiheutuneeseen vahinkoon.
Irtisanomisajan jälkeen syntyy takaisinottovelvoite
Irtisanomisajan päättymisen jälkeiseen aikaan vuorostaan kohdistuu takaisinottovelvoite. Se koskee tilanteita, joissa työnantajalla on ollut työsopimuslain mukainen taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste. Työsuhde on siten päättynyt, ja takaisinottovelvoitteen täyttäminen saa aikaan uuden työsuhteen.
Työnantajan on tarjottava työtä työntekijälle, jonka hän on irtisanonut taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, mikäli työnantaja tarvitsee takaisinottoaikana työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin irtisanottu oli tehnyt.
Takaisinottoaika on neljä tai kuusi kuukautta.
Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Takaisinottoaika on neljä tai kuusi kuukautta, riippuen irtisanotun työntekijän työsuhteen kestosta.
Takaisinottovelvoite on suppeampi kuin muun työn tarjoamisvelvoite. Se koskee vain samoja tai samankaltaisia tehtäviä kuin työntekijä on aikaisemmin tehnyt. Vertailu tehdään työntekijän ennen irtisanomista tekemien tehtävien ja takaisin-ottoaikana tarjolle tulleen työn välillä.
Velvoitteen rikkomisesta korvaus
Mikäli työnantaja rikkoo takaisinottovelvoitetta, hän joutuu maksamaan työntekijälle korvausta. Korvattavaksi tulee vain työntekijälle laiminlyönnistä tosiasiassa aiheutunut taloudellinen vahinko.
Irtisanottu työntekijä ei voi saada korvausta sekä muun työn tarjoamisvelvollisuuden että takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella, vaan korvaukset ovat toisensa poissulkevia.
Ensin on arvioitava, onko työnantaja voinut välttää irtisanomisen tarjoamalla muuta työtä.
Ensin on arvioitava, onko työnantaja voinut välttää irtisanomisen tarjoamalla muuta työtä. Takaisinottovelvoitteen laiminlyönti voi tulla kyseeseen vasta, kun työnantajalla on ollut lainmukainen irtisanomisperuste.
On tärkeää erottaa toisistaan muun työn tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden laiminlyöntiä koskevat tilanteet. Siten työnantajalle voidaan esittää oikeat vaatimukset.
Elina Nieminen on JHL:n oikeudellisen toimialueen lakimies.